Kotiinpaluu - WÖYH!

Merele tähyää

löytömatkaajan pronssinen pää.

Hänen luultiin jo hukkuneen,

kunnes eräänä keväänä

riemuittiin, juhlittiin kotiin palannutta sankaria.

Pöydissä supateltiin:

Miks lie ruumassa tyhjää niin?

Tuopit kurkkuihin kaadettiin.

Tuolit heiteltiin korkeuksiin.

Riemuittiin, juhlittiin kotiin palannutta sankaria.

Kuningas tarjosi saaliista kultaa

ja tytärtänsä ainoaa.

Eivät kai riittäneet lunnaat,

vaihtui vain päivä seuraavaan.