Korvo - Verjnuarmu

Niät, Iät näläkee niät

Pijät, niät paskat siät

Ulukosalla, taevasalla viiltää viima, jiätää halla

Matkooja muan tuuhan tuppaan, levätä suat sen luppaan

Kää pöytään, tarinoetas huasta, ota palasta omasta muasta

Aakee luukku lattijalla, näkköö ristit kamanalla

Ja väjen hulluus silimissään

Vajjoo vieras muan sissään, puttoo kuoppaan alle tuvan

Tuntoo kuoleman suapuvan

Pohjalla, muan alla näkkyy ruumiita kaekkialla

Riiputtaavat siellä lihhoo, nylettyinä, iliman ihhoo

Paesteiks talon vieraat muuttuu, kosvosta vielä yhtä puuttuu

Korvoon tuokii piätyyy

Kirkuu hullut ja syvän jiätyy

Suolasta lihhoo tynnyrlöehin

Talaven varalle purtavoo

Särvintä syvänöehin

Eepähän jiä surtavoo