Varjojen Saattue - Saattue

Illuusio menneestä, hetki tulevasta

Petetty mieli vailla unen suojaa

Nietos hento päällä pettävän jään

Harhailen kohti viimeistä matkaa

Valheitasi pitkään seurasin

Vaistojasi ihailin

Kosketus…

Haureus valtaa heikon ihmisen

Vieden totuuden

Autuus peittää jäljet tekosi

Viimein nousen ylle pimeyden

Kohtaan pelot eilisen

Ääntäsi niin vaimeaa hetken kuuntelen

Seesteiset on kasvot petoksen

Kauneus pahuuden

Turtuu aistit, hiipuu kylmä katse murtuneen

Hetken luulin sen jo lähestyvän

Ajan tiedän koittaneen

Kylmä viima…

Syvällä luissani vaeltaa

Kutsuu kuiskaus tuonelan

Hiljaisuus, päätös ajan patinan!

Revi jo pois, viillä se irti

En enää kestä taakkaasi

Nyt kehtolaulun mustan viimeisen

Saat kuulla keskellä vainojen

Hallusinaatio kauneudestasi

Estääkö katumuksen?

Päästä irti vainotar sulojen

Niin nouset ylle jokaisen

Viimein nousen ylle pimeyden

Kohtaan pelot eilisen

Ääntäsi niin vaimeaa hetken kuuntelen

Seesteiset on kasvot petoksen

Kauneus pahuuden

Turtuu aistit, hiipuu kylmä katse murtuneen