Loistat Pimeäs - Mikael Gabriel

Yöllä taas herään, herään askeliin vaik tääl ei oo ketään

Ketään joka mua lämmittää enää

Muistoi susta ihoon liimattu, oon ku riivattu

Ja mä tiedän sen, kun päivii sun kaa enää vietä en

Tulee mieleen se, nyt mä seison yksin täs kielekkeel

Ku mun viereinen on vaa tyhjä paikka

Kai meni pieleen se, ku ei olla tääl enää yhtä aikaa

Mul on kaikki muu, mut mä oon yhtä vailla

Valo hiipuu ikkunoista, taivas täyttyy pisaroita

Se tummenee, se rakoilee

Näätkö mut vielä, hei etkö sä tiedä

En ilman sua selviä elämäst, sillä sä loistat pimeäs

Ja mä tuun sinne vielä, mä etsin sut sieltä

Eikä tarvii huutaa ees nimeäs, sillä sä loistat pimeäs

Me oltiin ikuisii, meidät kappaleiksi revittiin

Pala palalta se syö mua sisältä

Ollaan kahen maailman välillä, ja mul on ikävä

Sä oot edelleenkin muisto, edelleenki mulle vaa ikuista

Mä en välitä noist muista, ku halusin vaa kuiskaa su korvaa et

Kaikki tääl on hyvin, yritän kovaa mut yhteys vaa pygii

Se tummenee, se rakoilee

Näätkö mut vielä, hei etkö sä tiedä

En ilman sua selviä elämäst, sillä sä loistat pimeäs

Ja mä tuun sinne vielä, mä etsin sut sieltä

Eikä tarvii huutaa ees nimeäs, sillä sä loistat pimeäs

Näätkö mut vielä, hei etkö sä tiedä

En ilman sua selviä elämäst, sillä sä loistat pimeäs

Ja mä tuun sinne vielä, mä etsin sut sieltä

Eikä tarvii huutaa ees nimeäs, sillä sä loistat pimeäs

En ilman sua selviä elämäst, sillä sä loistat pimeäs

Ja mä tuun sinne vielä, mä etsin sut sieltä

Eikä tarvii huutaa ees nimeäs, sillä sä loistat pimeäs