Pieni Ihminen - Lauri Tähkä

Vastaan juoksee pieni ihminen

Hihkuu hyppii kasvot loistaen

Painaa posken vasten poskeain

Enkä voi kuin kummastella vain

Miksi mulle suotiinkaan

Ilo suurin ihme päällä maan

Niin ymmärränhän sen

Et sitä ansaitse mä en

Hän on hohde aamun uuden

Saa huolet haihtumaan

Kun höpöttää ja naurullaan

Herättää hän toiveikkuuden

Kylkeen kömpii pieni ihminen

Katsoo silmiin täysin luottaen

Kanssaan kuljen vielä huomiseen

Vaan hän nousee kerran siivilleen

Voi kun en mä joutuiskaan

Näistä hetkisistä luopumaan

Niin ymmärränhän sen

Et sitä ansaitse mä en

Hän on hohde aamun uuden

Saa huolet haihtumaan

Kun höpöttää ja naurullaan

Herättää hän toiveikkuuden

Oma pieni silkkipää

Nämä hetken muistoihimme jää

Niin ymmärränhän sen

Et sitä ansaitse mä en

Hän on hohde aamun uuden

Saa huolet haihtumaan

Kun höpöttää ja naurullaan

Herättää hän toiveikkuuden