Tuttu on tie - Korpiklaani

Tien tuntee kuin taskunsa parsitut\nJoissa käsiään käydessä pittää\nSillä jalka on kevyt ja kivetkin vain\nIloviljaa, jos matkansa ittää\nTien tuntee kuin kenkänsä paikatut\nJotka länteen tai välillä ittään\nSillä käsi on kaikkia tervehtänyt\nKylävieraat on tuttuina pitkään\nTien tuntee kuin hattunsa haalistuneen\nJonka punonut heilanen on\nSitä liioin ei naukussa lepuutettu\nSiks tuntee se auringon\nVaan auringon parhaat on ystävät\nTämä raikulipoika ja tuuli\nNiistä toinen on aikoja elänyt\nToinen ainoaks itsensä luuli\nEi yksin tuo astella joutunut\nJoku aina kuin kuiskaten koski\nSillä käsi on pellavaa pehmeämpi\nSekä keväisin puuteriposki\nVaikka itsensä ainoaks luulisikin\nYksin maate on ilkeä laittaa\nSiks tuuli tuo oksilla huhuilee\nHuhu siivillä synnyinmaan laitaa\nTien tuntee kuin reppunsa pohjattoman\nJoka lepää kuin tyvenen lailla\nJa selässä nauttii se päivästään\nJossa kulkee se auringon mailla\nVaan auringon parhaat on ystävät\nTämä raikulipoika ja tuuli\nNiistä toinen on aikoja elänyt\nToinen ainoaks itsensä luuli\nTien tuntee kuin varjonsa aukealla\nJonka ilta niin pitkäksi heittää\nYhä päiviin sen sääret vain lyhenevät\nVaan yö kaikki allensa peittää\nTien tuntee kuin notkean nilkkansa\nJoka tanssia taitaa ja tietää\nJa hetken kun tansseihin pysähtyy\nSen kulkija paikallaan sietää