Toisenlaiset veet - Kari Tapio

Monta myrskyä oon saanut läpi soutaa

Jotka tahtoneet on purttain ravistaa

On käsi uurteinen ja siinä tuoppi huurteinen

Kun huulilleni jälleen nyt sen vien

Läpi usvan hämärän, jo kaipaan poutaa

Outo voima sisimpääni vavistaa

On essäin huominen ja uudenlaisen luominen

Sillä loppuun olen kulkenut tän tien

Jossain virtaa vielä kosket ja toisenlaiset veet

Joiden rantaan puhtaaseen vie askeleet

Vielä joskus löydän tähden, jota seuraamaan mä lähden

Sillä jossain virtaa toisenlaiset veet

Kuinka pilkkanaurut satuttaakin sentää

Kokenut vain voi yksin ymmärtää

Vaik' polvillani oon, niin taivas vaikka ilkkukoon

En ikuisesti tähän enää jää

Tulevaa en turhaan enää pelkää

Nyt jo riittää saavat kokemukset nää

On jalan alla maa, se vihdoin mua jo kannattaa

Mielin nöyrin tahdon vielä yrittää