Saippuakuplat - Juha Tapio

Varoen niin ulko-oven hän sulkee,

on aamu ja uninen maa

Pelkoa yön pakoon hiekalle kulkee,

muut jääneet on nukkumaan

Poikanen vaan ajaa perhosta takaa

ja aurinko käy olallaan

Peloissaan yöt peiton alla hän makaa,

kuuntelee ja odottaa

Puhaltaa saippuakuplansa tuuleen

huikaisevaan siniseen korkeuteen

Silmänsä sulkien toivoo ja luulee

nousta ne voi taivaaseen

Selvästi sen viime yönä hän kuuli,

toinen on lähdössä pois

Hän kiros sen kaiken minkä onneksi luuli,

miten lapsonen ymmärtää vois

Aurinkoon päin kulkee varjona taakka

hennoilla hartioillaan

Urhea mies kovin pienestä saakka

olla saa poikanen vaan

Puhaltaa saippuakuplansa tuuleen

huikaisevaan siniseen korkeuteen

Silmänsä sulkien toivoo ja luulee

nousta ne voi taivaaseen

Puhaltaa saippuakuplansa tuuleen

huikaisevaan siniseen korkeuteen

Silmänsä sulkien toivoo ja luulee

nousta ne voi taivaaseen