Kauas - Jarkko Ahola

Kuulet kutsun etäisen

Se kuiskaa sulle lupauksen

Täällä voit sä sisimpäs vapauttaa

Eikä kukaan voi enää satuttaa

Sielusi saarekkeen

On saanut suru omakseen

Sen laulu sua pois johdattaa

Miten siivet voisit kasvattaa

Kauas pois kun pääsisin jotenkin

Kauas täältä lähtisin jonnekin

Kun rakkautemme vain satuttaa

Kun sua en itsestäni saa

Kahleet lukkoon rakkauden

Sä laitoit ja kadotit avaimen

Niin sen olla piti aina ja ikuiseen

Nyt laulat nämä sanat tuuleen

Kauas pois kun pääsisin jotenkin

Kauas täältä lähtisin jonnekin

Kun rakkautemme vain satuttaa

Kun sua en itsestäni saa

Et ole muuta

Kuin hiukkanen tuulessa

Sä lennät vailla kaipuuta

Mutta tunnet kun tuuli asettuu