Aamukahvit - Hector

Enemmän kuin luuletkaan tiedän

Elämää oon katsellut niin

Enemmän kuin luuletkaan siedän

Saat jäädä niinkuin silloin sovittiin

Ei kukaan näitä öitä viedä pois voisikaan

Ne loppuu kun me halutaan!

Voit säästää kyyneleet, et niitä muille soisikaan;

Ne runoon voit tallettaa…

Mä lehden sisään työnnettävän kuulen;

Sen nostan, aukaisen ja hämmästyn!

Sen aikaisemmin lukeneeni luulen

Kuin muististani irtireväistyn…

Sä kahlaat juorupalstan sokkeloihin:

Kas vain!

— ja voi, kuulehan!

Ois hauska päästä noihin karkeloihin!

Mä sateen soisin alkavan…

On kahvi vielä hiukan liian kuumaa…

Näät kuolinilmoituksen tuttavan;

Tuo tieto pienen pääsi aivan huumaa

Et soisi minkään loppuvan…

On kesä aina, talvea ei koskaan!

En lunta, ei ikävää!

Sä tuhlaat rahas kaikenlaiseen roskaan

Et sitä voi selittää…