Kuulen Parran Kasvun - Eppu Normaali

Olin pesästään tipautettu

Paksu käenpoikanen

Mietin mitä tulis musta

Julmettu miehenroikale

Missä muualla kuin tiellä

Rekka-repsikkana

Missä äiti ei kiellä

Jos lipsahtaa ruma sana

Siellä nielee kovikset

Hikeä ja rasvaa

Niillä hauikset

Sekä parta kasvaa

Sieltä vasta vuoden päästä

Kotiin soittaisin

Kertoisin säästä

Takaa kuudentuhannen mailin

Sitten lähdin matkaan

Tie vei minut läpi maiden, vuorten ja meren

Ja vain levottoman veren

Kohinan korvissani

Mukana kuljetin matkallani

Ja parran kohisevan kasvun

Kuulla sain viimein vuosien päästä

Olin kunnon rekkamies, suuri, karvainen ja peloton

Ei kotia, tietä vain, tiessä katse eloton

Entäs sitten jos kova karju lie

Ei karjua pelkää asfalttitie

Ei helpota yksinäisen taipaletta

Että auto ei ymmärrä puhetta

Siispä palasin takas, perustin huoltiksen

Seurani kohentui monin verroin

Kun pojanklopeille kerroin

Hurjia tarinoita

Enkä kuunnellut äitien marinoita

Joiden pojat lähti tielle

Kun uskoi tarinoita

Joihin uskon pian jo itsekin

Ja aina kun rekka ohi

Asemani pyyhkäisee

Vanha sydän hyppää kurkkuun

Ja siellä se nyyhkäisee

Töötttööttööt, hyrrhyrrhyrr…