Ehkä pian - Kolmas Nainen

Koska alkaa kasvaa torahampaat

Silmät alkaneet on punertaa

Koska menee puhe, tulee pelkkää murinaa

Suupielet jo sentään vaahtoaa

Koska sammuu valo taivaalta

Ja saan vailla ajatusta harhailla

Koska räjähtävät hajut, herkistyypi kuuloluu

Vietti vie ja kiinnosta ei muu

Koska jätän muodon ihmisen

Vapauden saan ja saan kauhut eläimen

Virtsallani reviiriä merkitsen

Kimppuun käyn ja raatelen

Ehkä pian, ehkä pian

Meren syliin taidan sukeltaa

Pinnan alle parveen jonka suojan tarjoaa

Parvi päämääristä puolestani päättää saa

Syvemmälle, kohti matalinta kohinaa

Jospa käynkin kiveks' joka pohjan tavoittaa

Löytää sijan jonka pitää saa

Koska jätän muodon ihmisen

Luovun siitä mitä koskaan oppinut ees en

Koska tunnen paineen ehdottoman syvyyden, koska enää muuta mahda en

Ehkä pian, ehkä pian